Suomen kalastuslaki

Lähettänyt on helmi 18, 2018 in Kalastus | Kommentit pois päältä artikkelissa Suomen kalastuslaki

Suomen kalastuslaki

Uusittu kalastuslaki astui voimaan 1.1.2016, se annettiin 10. huhtikuuta 2015 ja korvaa vanhan kalastuslain vuodelta 1982. Yhteiskunta, odotukset ja arvostukset ja muu lainsäädäntö kun on muuttunut vuosikymmenten aikana, oli toivottu muutos kalalakiin myös kohdallaan. Vanhan lain epäjohdonmukaisuus ja hajanaisuus ärsytti kalastajia ja vanha laki ei vastannut yhteiskuntamme muutoksia eikä nykyistä perustuslakiamme. Uuden lain tavoitteina Maa-ja metsätalousministeriön internetsivujen mukaan oli antaa työvälineet kalastuksen kestävämpään järjestämiseen ja heikentyneiden ja uhanalaisten kalakantojen suojeluun. Sivujen mukaan laki tukee kalojen luontaista lisääntymistä. Sivuilla kerrotaan, että uudesta laista voivat hyötyä kalastajat ja kalat ja se pyrkii turvaamaan vapaa-ajankalastamisen sekä kaupallisen kalastamisen edellytykset. Kalastuslaki sai osakseen suurimmaksi osaksi positiivista palautetta suomalaisilta, sillä vanha laki ei ollut johdonmukainen eikä antanut selkeää ohjenuoraa kalastukseen ja sen säätelyyn. Lakimuutos oli siis kohdillaan ja uuteen lakiin suhtauduttiin hyvin. Nykyään Suomen kuuluminen EU-maihin säätelee myös EU-säädökset kalastuslakejamme meri-alueilla. Esimerkkinä merialueella tapahtuneen kalastuksen saaliin myyntioikeuksiin puututtiin. Merialueen saaliin myyntioikeus on vain ja ainoastaan kaupallisilla kalastajilla. Myyntikielto on merialueilla ehdoton. Samoin ammattikalastajan nimike muuttui EU-säädöksien mukaiseksi. Kalastajaa kutsutaan nyt kaupalliseksi kalastajaksi. Kalastussääntöjä on myös Suomen ja Ruotsin välillä. Tämä kalastussääntö koskee rajajokisopimusta. Suomen tasavallan ja Norjan Kuningaskunnan välillä Tenojoen kalastuspiirillä ja Näätämöjoen kalastusalueella on myös omat kalastussääntönsä.

Mitä muutoksia kalastuslakiin tuli?

Kalastuslaki uusittiin lähes kokonaan. Suurimpia ja näkyvimpiä muutoksia laissa on hoitomaksujen ja läänikohtaisten maksujen yhdistäminen yhdeksi selkeäksi kalastonhoitomaksuksi, jonka ovat velvollisia maksamaan kaikki 18-64- vuotiaat kalastajat, jotka harjoittavat muuta kalastusta kuin onkimista, pilkkimistä tai silakan litkausta. Rokastus ja mateen pilkintä ryöstäjäpilkillä madeharalla on uudessa laissa kielletty. Eli kalan tartuttaminen koukkuun ulkoapäin on kielletty. Pois lukien kaupalliset kalastajat, on myös verkkojen määrää pienennetty. Yhdellä pyyntikunnalla saa olla korkeintaan kahdeksan verkkoa vesillä, mutta rajoitus ei ole voimassa Lapin alueella. Verkkojen koko ei kaupallisella kalastajalla saa ylittää yhteenlaskettuna 240 metriä. Muutosta ei tullut koukkupyydyksien eikä isorysien käyttöön.

Uutta kalastuslakia sovelletaan, jollei yhteistä kalastuspolitiikkaa Euroopan Unionin lainsäädännössä tai sen toimeenpanemiseksi annetussa kansallisessa lainsäädännössä taikka vieraan valtion kanssa tehdystä sopimuksesta muuta johdu, sanelee kalalaki. Kansankielessä tämä tarkoittaa, että EU-säädökset kuitenkin voi kumota Suomen Valtion säädökset. Perusoikeuksissa oikeus kalastaa kuuluu vesialueen omistajalle. Omistajalla on myös oikeus määrätä kalastuksesta alueellaan. Yleiskalastusoikeuksissa kerrotaan, että jokaisella on oikeus pilkkiä ja onkia sekä kalastaa silakkaa yhdellä vavalla siimaan kiinnitetyllä pystysuunnassa liikuteltavilla koukuilla. Tämä tarkoittaa, että silakan liiraus kuuluu yleiskalastusoikeuksiin. Viehekalastus on oikeutettua kaikille alle kahdeksantoista vuoden ikäisille sekä yli kuusikymmentäviisi vuotiaille sekä kaikille muille, kalanhoitomaksun suorittaneille. Nämä säädökset eivät kuitenkaan koske vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueita. Eivätkä muita alueita, joissa kalastus on kiellettyä muun säädöksen tai lain nojalla.

Pilkkikilpailuihin tarvitaan lupa

Kalastuslain seitsemännen luvun mukaan kaikenlaisia kalastustilaisuuksia varten on hankittava kalastusoikeiden haltijan lupa. Eli vesistön omistajan lupa. Tähän kuuluvat kaikki ongintakilpailut pilkkikisat ja viehekalastuskilpailut. Oikeudesta kalastaa ja kalastusluvista yleisellä vesialueella päättää Metsähallitus. Erityissäännöksiä sovelletaan Ylä-Lapissa sekä henkilöiden kohdalla, joiden kotikuntana on Enontekiö, Inari tai Utsjoki. Myös Teno- ja Näätämöjoen alueella pätee erikoissäädökset. Samoin Tuulomajoen, Paatsjoen, Tornion- ja Ounasjoen lohen ja taimenen nousualueilla on omat erilliset oikeutensa. Kaupallista kalastusta säätelee Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ELY-keskus määrittelee sallitut alueet, pyydykset sekä kalalajit. Raportointi saalistaan tapahtuu ELY-keskukselle ja myös sallittu enimmäissaalis sekä kalastusajankohdat ovat ELY-keskuksen määriteltävänä.

Pilkkikilpailuihin tarvitaan lupa

 

Comments are closed.