Ketun Pillitys

Lähettänyt on heinä 12, 2018 in Kalastus | Kommentit pois päältä artikkelissa Ketun Pillitys

Ketun Pillitys

Monelle metsästäjälle kevät on erikoista metsästysaikaa ja vierastakin. Metsästys kun usein jää syksyyn ja alkutalveen, joskus jopa talven läpi helmikuulle asti, mutta harvat metsästäjät jatkavat harrastustaan keväällä. Vaikkakin kevät on oivaa ketun ja supikoiran pillitysaikaa. Tämän kaltaisen houkuttelupillin voi tehdä vaikkapa vanhasta koiranlelusta, jossa on vinkuva ääni. Kun puhalletaan vinkulelun läpi, siitä kuuluu hiiren äänen kaltainen vikinä ja saattaa herättää kettuparan mielenkiinnon. Kettu kun on yö saalistaja samoin kuin supikoirakin, päivän aikaan ketun pillitys voi olla hankalaa. Paras aika metsästykselle onkin aamun hämärät sekä illalla vasten yötä oleva hämärä jakso, joskin näkyvyys täytyy olla myös ihmiselle hyvä. Kettuja voi saada hyvältä pillityspaikalta useitakin yhden illan tai aamun aikana.

Ketun metsästysaika on 2018-2019 metsästys jaksolla 1.8 alkaen 30.4 asti ja supikoiran 1.8 aina 31.7 asti eli läpi vuoden. Naarasta, jolla on pentue ei saa tappaa 1.5-31.7 aikana. Tarhattu naali, eli sinikettua koskee samat metsästys ajat kuin supikoiraa. Kettu on ollut aikaisemmin arvokas turkiseläin ja kettua ja supikoiraa metsästetään vain harrastuksen vuoksi tai turkin vuoksi nykypäivänä. Siitä syystä, että tämän metsästys ei ole millään lailla perusteltua, esimerkiksi lihan vuoksi, on se saanut negatiivista julkisuuden kuvaa. Kettu kanta on kuitenkin pidettävä kurissa myös muun muassa levinneisyytensä vuoksi. Kettu tunnetaan myös rabieksen sekä kettusyyhyn kantajana, jonka takia metsästäjät perustelevat ketun metsästyksellä kannan kurissa pitoa.

Kettu turkiseläimenä

Kettua on myös jalostettu tarhaeläimeksi turkkinsa vuoksi. Turkistarhaus on kuitenkin erittäin julmaa ja koiraeläimiin kuuluvan tarhaketun elin olot ovat surkeat. Kangasteollisuuden kehittyessä sellaiseksi, että turkisten todellinen käyttötarkoitus pitää ihminen lämpimänä on jäänyt taakse, ei ole enää mitään syytä tukea turkisteollisuutta. Epäeettisyytensä vuoksi turkistarhaus tulisikin olla enää muinaisjäänne ajoilta, jolloin turkiksia todella tarvittiin. Nykypäivänä kestävämpää kehitystä tukevat valveutuneet ihmiset eivät käytä turkista missään muodossa, sillä vastaavia ja jopa paljon paremmin kylmää kestäviä keino-turkiksia löytyy runsaasti markkinoilta. Kuolleelta eläimeltä, valitettavan usein koko elämänsä pienessä häkissä viettäneeltä eläimeltä riistetty nahka ei ole trendikäs. Suurin osa kuluttajista näkeekin vaatekappaleen olevan vain roikkuva teurastettu eläin ilman sisäelimiään, joten yleiskuva turkista tai somistetta pitävästä henkilöstä on auttamatta negatiivinen.

Kettu

Kettu kuuluu koiraeläimiin. Se on maailmalla levinnyt liikkuva petoeläin ja löytyy koko lähes koko Euraasian ja Pohjois-Amerikan alueelta. Myös Pohjois-Afrikassa elää jonkin verran kettuja. Kettu on pienehkön koiran kokoinen ja sen häntä on huomiota herättävän pitkä ja tuuhea. Se liikkuu hämärässä sekä öisin, päivät se lymyilee suojaisassa makuupaikassa. Turkki on väritykseltään punertava, korvat ovat pitkät ja suipot. Kettu on kaikkiruokainen ja täten muun muassa pääkaupunkiseudulla tavataankin niin kutsuttuja citykettuja, jotka ovat sopeutuneet elämään ihmisten kanssa kaupungissa. Täällä he syövät pienjyrsijöitä kuten rottia ja hiiriä.

Kettu on mystinen metsän eläin suomalaisessa historiassa. Monet suomalaiset sanonnat sisältävät ketun ja kettu repolaista viitataankin useasti. “Ei ketulta keinot lopu”. Kansansaduissa kettu kuvataan usein viekkaaksi ja älykkääksi, mitä todellisuudessa kettu onkin. Tarinakettu usein päihittää muut oveluudellansa, mutta on tunnettu viekastelija ja huijari. Uskottiin myös, että revontulet tulevat kansantaru kielessä repona tunnetun ketun, kettu repolaisen huiskiessa hännällänsä lumihankia. Jopa muinaiskreikkalainen Aisopos kirjoitti: “happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista”. Kettu esiintyy myös yhden makeisen käärönä, joka on tuttu lähes jokaiselle suomalaiselle jo lapsuusajoilta. Kyseessä on Fazerin pihlajanmarja marmeladi, joka on kuorrutettu sokerilla, eli epäviralliselta nimeltään tunnettu kettu-karkki.

Comments are closed.