Mökkielämää Osa 1

Ikkunasta pilkistää täydessä pirteydessään aurinko, joka enemminkin näyttää viettävän iltapäiväporotustansa kuin vasta heräävän päivään. Seinäkellon patterit ovat jo kulahtaneet ja vaitonainen tikitys osuu tärykalvoille vain kaukana kaikuvana viisarin tömähdyksenä. Avaat silmäsi hiljalleen. Vaikka mökissä on vielä hämärää, tunnet ja kuulet, että on jo aamupäivä, vaikka seinäkello näyttääkin viisareineen väsyneen jo vuosia sitten kello puoli kuuteen. Hiljalleen aistit heräävät ja kuulet mökin takaa kantautuvan mäntymetsän lukuisat äännähdykset. Linnut visertävät rakkauden sointujaan, joilla epätoivoisen kauniisti he koittavat löytää parinsa rakasteluun. Lue loppuun